Mitä tapahtuu elämässä, jossa ei tapahdu mitään? Ajatuksia Pirkkalasta. Elämää, jossa tykätään asioista, joita ennen ei ole voitu sietää.
keskiviikko 23. syyskuuta 2009
Kiilopää
Tunnelmia kuuden päivän ruskavaellukselta Saariselän tuntureilta. Omituisinta koko reissussa oli, että maantiellä näimme varmasti lähemmäs sata poroa ja tuntureilla ei ainuttakaan. On tainnut porot urbanisoitua. Ruska oli hyvin vaisu. Puista oli pääosin jo lehdet tippunut ja maaruska oli vasta aluillaan. Muutama hieno ruskapaikka kuitenkin osui matkalle. Reissu meni kivasti, maisemat oli mahtavia ja hiljaisuus vaikuttava. Matkaa kuudessa päivässä kertyi noin 85 kilometriä.
Kotaköngäs
Suomen kylmin paikka edellisenä yönä, -3 astetta.
Sieltä jostain maan sisästä se vesi tulee.
Tuonne notkoon olisi matka.
Itä-Lapin korken huippu, Sokosti, 715 m.
Ruskan värejä, parhaita paloja, muuten ruska oli aika vaisu.
Näillä ylitettiin...
...tällaisia jokia.
Oikealla näkyvää polkua pitkin tulimme. Vasemmalla näkyy poroerotusaitaa, mutta ei poroja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti