Tänä vuonna aloitettiin juhannus vähän eri tavalla. Suunta oli sama kuin ennenkin eli kavereiden mökki Urjalassa, mutta matka taittui uudella tavalla. Polkupyörillä. Torstaina viiden aikaan iltapäivällä lähdimme polkemaan neljän pyöräilijän porukalla. Sää oli ihanteellinen, noin 18 astetta lämmintä ja puolipilvistä. Matka suuntautui ensin Peltolammille siitä Sääksjärven ja Lempäälän läpi kohti Vesilahtea. 35 kilometrin matka Vesilahteen taittui reipasta matkavauhtia 1,5 tunnissa. Siellä pidimme puolen tunnin tauon tankaten kaverin tarjoamia herkkuja. Maistettiin myös kesän ensimmäiset tuoreet mansikat. Nam.
Kaverilta ei päästy kuin kilometrin verran eteenpäin, kun oli pakko pysähtyä kiskoon vaatetta päälle. Taivaalle oli ilmestynyt mustia pilviä ja pelloilta puhalsi hyytävä tuuli. Ainoastaan muutama hassu tippa vettä tuntui tipahtavan kypärään ja parin kunnon ylämäen jälkeen takin saikin taas riisua pois. Etukäteen olimme päättäneet pysytellä päällystetyillä teillä, joten Vesilahdesta lähdimme kohti Krääkkiötä ja sieltä Halkivahan kautta mökille. Maasto muuttui mäkisemmäksi, mutta kyllä sitä jäljellä olevat 25 kilometriä jaksaisi. Krääkkiössä ihmeteltiin kylän kokoa. Krääkkiö alkoi - pari polkaisua - ja Krääkkiö loppui. Mistähän sekin kylä aikoinaan on syntynyt keskelle ei mitään?! Halkivahassa ilta laskeutui jo sen verran, että puettiin taas takit päälle. Siellä totesimme suunnitellun matkamittarin lukeman olevan jo täynnä. Emme kuitenkaan olleet vielä perillä. Viimeiset kilometrit tuntuivat jo hieman reisissä. Viimeisen kilometrin hiekkatiepätkän poljimme perilletulohurmoksessa lähestulkoon kilpaa. Mökillä oli vastaanottokomitea kameran kanssa valmiina. Loppusaldoon ei tullut kuin kymmenen ylimääräistä kilometriä etukäteiskuvitelmiin nähden. :-) Mutta autossa, jolla matka oli mitattu, oli 16-tuumaset renkaat, vai miten se nyt meni... ;-P
Mukavaa se oli silti. Pyöräily kesti hieman alle neljä tuntia (ajasta on tauko pois) ja matka oli ~70 km. Hienoa oli taas kerran huomata kuinka oma kunto on kehittynyt. Viime kesän pyöräretkellä 40 kilometriä tuntui pitkältä. Mikään lihas ei mennyt jumiin, mutta koin ihan uuden tunteen. Seuraavan yön reisiä särki aivan tolkuttomasti. Onneksi meni seuraavan päivän aikana ohi. Kolmen päivän juhannusjuhlien jälkeen otimme kuitenkin polkemisen sijasta autokyydin takaisin kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti