Tumput

Jokuset villasukat olen kutonut ja halusin vaihteluksi koittaa kuinka tumput onnistuisivat. Lähes koko talvi niiden kanssa puuhastellessa meni. Tai siis viimeistä peukaloa vaille valmiiksi ne tulivat jo aikoja sitten, mutta viimeiseen peukaloon motivoituminen otti aikansa. Lopulta yhden illan puristuksen jälkeen äijä sai tumput.

Metsänpeikko

Niin se vaan on, että sisälläni asustaa jonkinlainen metsnäpeikko. Nautin ihan erilailla urheilusta metsässä tai muuten luonnossa. Juoksen kyllä asfaltillakin, mutta paljon mielummin suuntaan lenkkipoluille luontoon tai säntään suunnistamaan umpimetsään. Pyöräily maanteillä on minulle lähinnä siirtymistä paikasta toiseen, mutta hypätessäni maastopyörän selkään ja polkaistuani metsäpoluille nautin siitäkin lajista. Ja onhan tuo talvinen hiihtäminenkin lähinnä metsälaji, tuskin jaksaisin sitäkään aktiivisesti harrastaa hiihtoputkessa edestakaisin junnaten.

Juoksukuntoni on kateissa. Toisaalta tuntuu, että juoksu rullaa ihan mukavasti, mutta vauhti on auttamattoman hidas. Olin sitten siellä umpimetsässä tai asfaltilla. Eilisellä peruslenkilläkin vauhti oli 7,7 min./km keskisykkeellä 152. Ja suunnistaessa tuntuu, että vauhti on hidastunut viime kesästä. Toki tässä keväällä on kuntoiluaikaa mennyt taas pihahommiin, mutta silti. Ärsyttää, haluan lisää vauhtia.

Maastopyöräilystä olen taas kevään mittaan innostunut täydellä teholla. Siinä lajissa pääsee kanssa tehokkaasti irti ihan kaikesta muusta, kun koko ajan on keskityttävä siihen mitä tekee. Koordinaatio ja tasapainokin kehittyy vauhdilla. Kaverini hommasi myös maastopyörän, niin yhdessä tääkin laji on kaksinverroin hauskempaa!

Vielä pitäisi innostua jostain lajista, jossa yläkroppakin saisi liikettä ja varsinkin voimaa. EIkä se voima pahitteeksi olisi jaloillekaan, mutta en ole vielä ikinä onnistunut innostamaan itseäni säännöllisen kuntosalilla käyntiin. Mikähän laji se voisi olla? Ideoita?

Kuntoiluajan lisäksi pihatyöt on vienyt huomattavasti aikaa myös tältä bloggailulta. Ollaan sentäs edistyttykin. Piha on takarajalta talon etureunaan asti nyt hyvinkin pitkälti valmis. Puutteena on ainoastaan valaisinpylväät ja sitten hankintoja, jotka jäävät muutenkin odottamaan mm. tilin saldon kasvamista (esim. kota/huvimaja). Neliömäärällisesti takarajalta talon etureunaan tarkoittaa n. 2/3 tontin pinta-alasta. Edessä on vielä mm. paljon muureja, iso terassi ja uima-allas. Eli rahan ja ajan menoo riittää edelleen.

Tässä hieman kuvia valmistuneista piha-alueista.

 Takapiha talon nurkalta päin. Etualan multa-alueelle on kylvetty nurtsi ja kalliota ympäröiville multa-alueille niittykukkia. Vihertymistä odotellessa. :)

Takapihalta talolle päin. Terassi on oven kynnyslistaa vaille valmis ja talon oikealla puolella näkyy pääsisäänkäynnin kivetyksen istutusallas istutuksineen, siihen tulee vielä valaisinpylväs.

 Pääsisäänkäynnin rappusia reunustaa istutusaltaat. Vasemmassa reunassa näkyy kuoriketta, siihen on istutettu Isotuomipihlaja-aitaa. Multa-alueille on kylvetty nurtsia.

Pääsisäänkäynniltä katsottuna alaspäin. Istutusaltaita pehmentämässä muuten niin harmaata kivitasannetta.

Takapihalla kallion yläpuolella on vielä viisi erilaista marjapuskaa sekä pottumaa, johon potutkin on jo kylvetty. Pottujen vieressä kasvaa paakku ruohosipulia, jota kettu käytti tässä yhtenä iltana kusipuskanaan! Pottumaan ja marjapuskien väliin olisi vielä tarkoitus kyhätä viljelylaatikoita, joihin laitetaan salaattia ja muita vihanneksia kasvaan. Hyviä lajikeideoita? Muutenkin jos on vinkkejä näiden erilaisten syötävien kasvattamisessa niin mielelläni otan vastaan. Itse olen ihan aloittelija siinäkin lajissa.

Kivimies ja perhoset

Tämän vuoden kesäloman viimeisiä päiviä viedään. Kotikulmilla olen koko loman viettänyt ja olen täydellisen kyllästetty polttopuilla ja hiiren pas**lla. Viimeinkin on kaikki epämääräiset pressujen alle piilotetut pinot pihasta eliminoitu ja samalla tuhottu hiirien, ampiaisten ja hämähäkkien asumuksia. Polttopuita on paljon, joten ensi talvena saa pakkanen paukkua.

Tuhon kohteeksi joutunut ampiaispesä.

Pihatyöt on edistynyt vähitellen, ei ehkä kuitenkaan niin paljon kuin oli toiveissa. Kerrottakoon tarina Kivimiehestä. Pihaamme tulee jonkun verran kiveystä ja paljon tukimuureja. Ennen lomaa pyysimme tarjouksia haluamistamme kivistä ja ensimmäisellä lomaviikolla kävimme Tampereen seudulla sijaitsevassa liikkeessä tekemässä kaupat ja tilauksen. Kyseessä on siis useampien tuhansien eurojen tilaus, eli luulisi kauppiastakin jonkun verran kiinnostavan. Kivet tulevat rakkaasta naapurimaastamme, joten Kivimiehen (kauppiaan edustaja) kanssa sovimme, että hän tarkastaa kaupan varastot ja varmistaa toimitusajan vielä saman päivän aikana ja ottaa meihin yhteyttä, niin sovitaan haemmeko jotain itse liikkeestä vai tulevatko kaikki seuraavan viikon toimituksessa (lomaviikko 2.). Eipä kuulunut Kivimiehestä pariin päivään. Kun lopulta saimme hänet kiinni, ei hän ollut saanut yhteyttä tehtaalle, mutta kivet tulisivat sovitusti ensi viikolla. 

Eipä näkynyt kiviä, eikä vastannut Kivimies puhelimeen. Loppuviikosta (lomaviikko 2.) kun itse taas lopulta saimme häneen yhteyden, oli kuulemma toimituksessa tullut väärän väriset kivet. Mitä tehtäisiin, otammeko ne vai odotellanko uudet? No ei kyllä oteta väärän värisiä. Kivimies lupaili, että hän laittaa hommiin vauhtia ja seuraavalla viikolla (lomaviikko 3.) olisi oikeat kivet pihassa. 

Alkuviikosta ei kiviä kuulunut, joten ilmoitimme Kivimiehelle, että mikäli kivet eivät sunnuntaina ole pihassa, voidaan varmaan nämä kaupat perua. Perjantaina (lomaviikko 3.) soittelimme taas Kivimiehelle, että missäs mennään? Nyt on kivet tullut heille, sopiiko, että hän tekee viikonlopun aikana kuorman ja maanantaina (lomaviikko 4.) kivet ovat teillä? Noo, sovitaan sitten niin. Kivimies kovasti valitteli tilannetta. Emme kuulemma ole ainoita, he eivät ole saaneet koko heinäkuun aikana tehtaalta yhtään toimitusta. Siis mitä? Meille on tullut ensin väärän värisiä kiviä ja nyt sitten lasti oikeita, mutta he eivät ole saaneet YHTÄÄN toimitusta? Melkein kiinnostaisi tietää, että mistähän niitä kiviä on sinne tipahdellut? Ai niin, Kivimies on sitten seuraavan viikon lomalla. Tuuraaja onneksi löytyy. 

Yllättäen maanantaina ei pihaan tullut kiven kiveä. Tiistaina iltapäivällä saimme Kivimiehen tuuraajan kiinni (mainittakoon, että maanantaisin kaupan kiviedustaja on vapaalla). Tuuraaja totesi, ettei Kivimies ole kuormaa tehnyt viikonlopun aikana, mutta hän laittaa kivet tulemaan. Onko katastrofi, jos ne ovat keskiviikkoaamuna teillä? No eipä tässä taida katastrofeja enää pienistä tulla. Puhelusta meni joku pari-kolme tuntia, kun pihaan lipui kuorma-autollinen kiviä. Mahtavaa Tuuraaja! Pointsit sulle! Nyt kun lomat loppuu on pihassa siis vino pino kiviä odottamassa rakentelua. Ketään tuskin yllättää se, että ihan kaikki kivet ei lastissa tullut mitä oli tilattu. Päästäänpä lopulta jotain kuitenkin tekeen. 

Todettakoon vielä lopuksi, että kertaakaan Kivimies ei informoinut tai ottanut yhteyttä meihin, kun jotain (muka) oli tapahtunut. Ilmeisesti mitään ei siis ollut tapahtunut vaan selityksiä livauteltiin, kun saimme hänet puhelimen päähän.

Kiviä odotellessa aikaa on ollut paljon kaikkeen muuhun. Takapihalle tehtiin paikka pottumaalle, viljelyslaatikoille ja muutamalle marjapuskallekin. Eli asioille, joita olen aina sanonut, ettei minun pihaani tule. Niin se mieli muuttuu ja oikeestaan olen jo aika innoissanikin niistä. Mitähän kaikkea hyvää sitä ensi kesänä omasta pihasta napsisi?

Monenmoisia putkia ja johtoja on kaiveltu meneen pitkin pihaa ja styroxeja ja hiekkaa levitelty. Aletaan oleen jo aika hyvin siinä tilanteessa, että kaikki mitä tästä eteenpäin tapahtuu, jää näkyviin. Sellaiset hommat on mielestäni mukavampia.

 

Kuvissa on "rikkaruohoja" omalta ja vähän naapurinkin tontilta. Pihamme on aiemmin rehottanut vapaana ja täynnä erilaisia värikkäitä niittykasveja. Perhosia ja mehiläisiä on ollut paljon. Nyt kun kasvit tuohoutuvat uudistuvan pihan tieltä olen alkanut huolestua erityisesti perhosista. Pitäisiköhän perustaa takapihan "tyhjille" alueille niille oma niitty? Etteivät kaikkoa kokonaan.

Insinööri istuttaa

Pihan rakentelu on vienyt paljon aikaa mm. urheilulta ja bloggaamiselta, joten laitetaanpa muutama kuva kertomaan mitä siellä on saatu aikaiseksi.

 Tässä on lähtötilanne jossain vaiheessa kevättä. Kuuset on jo siirretty takarajalle ja kalliota kaivettu esiin.

Sama paikka tällä hetkellä.

Toisesta suunnasta kuvattuna.

Kivilaatotus takaovelta rappusia pitkin takapihan kalliolle.

Täytyy todeta, että itse olen hyvin ylpeä ja tyytyväinen aikaansaannoksiimme. Enkä olisi ikinä osannut kuvitella takapihastamme mitään tälläistä. Tarkoituksena oli jättää se luonnontilaiseksi. Esiin kaivettu kallio on kuitenkin muokannut suunnitelmia aika paljon. Tässä on vasta takapihan osuus, joten hommaa on vielä paljon.

Kivimuurin päälllä näkyvät istutukset ovat elämäni ensimmäiset itse tekemäni istutukset. En todellakaan ole luonnostani mikään hortonomi, joten saa nähdä miten kasvien käy. Istutettuina lajeina on tällä hetkellä rinne- ja koivuangervoja, seppelvarpua, kääpiövuorimäntyjä sekä kääpiö- ja tarhakatajia. Arvatkaapas muuten mikä on tärkein apuväline, kun insinööri istuttaa? :)

Raitasukat

Neuloin äijälle raitavillasukat. Onnistuivat jo huomattavasti paremmin kuin nuo ensimmäiset itselleni tekemät. 

 

Neuloo

Siitä on aikalailla vuosi aikaa, kun täällä blogissakin tuskailin suosikki-villasukkien kohtaloa. Silloin sain aikaiseksi haettua Emmin lupailemat puikot ja langan jämät, mutta sinne ne silti jäivät oman koppansa pohjalle nököttämään. Ongelma ratkesi, kun löysin vielä jostain yhdet mummun neulomat sukat.

Ne sukat kesti yhden talven ja nyt niissäkin on reikä! Kaivoin puikot ja langat sieltä kopastaan ja surffasin sivustoille Kaspaikka ja Novita. Perjantai-iltana neuloin testitilkkua muistellen ja kokeillen erilaisia tyylejä. Lauantaina en enää malttanut mieltäni vaan valitsin sellaisen langan jota voisi olla yksien sukkien verran. Ja niinhän se sukka rupes syntyyn. Kertaakaan ei ole mennyt edes hermo! Vaikka aluksi tuntui, että viidessä puikossa on muutama liikaakin.

Nyt päässä viriää jo paljon uusia ajatuksia. Haluaisin ehdottomasti tehdä itselleni sukat tästä langasta. Näyttävät niin herkullisilta! Katotaan nyt kauanko tää innostus kestää.

 

 Ensimmäinen sukka on jo valmis.

Sukka ja sille syntyvä kaveri.