Hyvästit

Ei tää mun kuntoiluitten tänne kirjailu oo ihan parhaalla mahdollisella tavalla lähteny käyntiin. Tosin tunnustan olleeni myös hyvin hyvin laiska kuntoilija. Viime viikolla kävin huimat kaksi kertaa juoksulenkillä. Pääsiäisen komeat kevätilmat innostivat taas pihahommiin ja siinä se aika sitten on vierähtänytkin. Ollaan sentäs saatu jotain aikaiseksikin.

Kodinhoitohuoneen ovelle syntyi terassi. Kaiteet, alaosan verhouslaudat ja porras vielä puuttuvat.

Pihaa tonkiessa ja siirtäessä kesämoodin paljastui myös tuhotyö. Ystävämme jänöjussit ovat herkutelleet Koivuangervoilla. Ilmeisen laatutietoisia kavereita ovat, koska mihinkään muuhun angervolajikkeeseen tai muuhun puskaan ei ole koskettukaan, mutta jokaikinen Koivuangervo on puputettu ihan matalaksi.

Hyvää on ollut.

Tällä viikolla olenkin vain urheillut. Maanantaina aloitin suunnistuskauden ja olin aivan tohkeissani ryntäillessäni pusikoista läpi, kiipeillessäni kallioille, laskiessani jyrkänteitä ja kirmaillessani pitkin polkuja. Olipas kivaa taas pitkästä aikaa.

Rata: 4 km (4,3km),  aika: 56 min., keskisyke: 156, max syke: 179, kulutus: 578 kcal

Tiistaina juoksentelin yrittäen pitää sykkeen mahdollisimman hyvin pk-alueella. Onnistuminen oli vähän siinä ja tässä.

Matka: 7,3 km, aika: 57 min., 7,8 min./km, keskisyke: 147, max syke: 178, kulutus: 528 kcal

Keskiviikkona tyydyin pelkkään hyötykävelyyn apteekkiin ja takaisin. Kilometrejä kertyi reilu kahdeksan.

Torstaina, eli eilen, päätin vetäistä vauhdikkaamman ja kunnon ylämäkiä sisältävän juoksulenkin. Alku oli kovin tahmeeta, mutta fiilis oli hieno kun sain puskettua itseni Pirkkalan näköalapaikalle sydämen ja keuhkojen hakatessa itseään rinnasta ulos. Kotiinpäin olikin sitten lähestulkoon vain alamäkeä. Onni sinänsä, koska suoliston viimeisessä mutkassa kävi tuon mäen jälkeen aikamoinen pyörähdys ja viimeiset pari kilometriä jouduin jopa kävelemään, mutta ei siitä sen enempää. ;) Hyvä fiilis jäi vaikka loppu kävelyksi menikin ja näin ollen vauhti ei nyt näytä hyvältä.

Matka: 9 km, aika: 1h 20 min., vauhti: 8,9 min./km, keskisyke: 149, max syke: 183, kulutus: 756 kcal.

Siihen on olemassa myös "syy", miksi olen tällä viikolla joka päivä ajanut itseni hikoilemaan. Tänään alkaa viikon mittainen hikoilukielto. On aika heittää hyvästit silmälaseille. Menen tänään laserleikkaukseen ja sen jälkeen ei pitäisi enää olla tarvetta reuhtoa silmälasien ja piilolinssien kanssa. Jonkun aikaa olen tätä ajatusta jo elätellyt ja viimeinen niitti oli se, että silmäni eivät kestä piilolinssien käyttöä enää vanhaan malliin (eli ympäripyöreitä päiviä). Olen siis kyllästynyt silmälaseihin ja nyt niille tulee lähtö.

  Näillä kahdella parilla olen viime vuodet mennyt.

Piilolinssien käyttäjänä en niinkään mieti sitä, miltä tuntuu olla ilman silmälaseja. Hämmästystä herättää enemmänkin se, että voiko ne silmälasit sitten todellakin lähettää johonkin kehitysmaahan niitä tarvitsevalle? Eikö niitä ihan oikeesti muka enää tarvi säästää? Ei tarvi ei. Jos nyt kuitenkin vähän aikaa vielä.... 

Toinen ihmetyksen aihe on se, että viikkoon ei silmiin saa koskea eikä niitä saa kastella. Öööö... Miten mun on tarkotus saada aamulla simät auki niin, että pääsen lähtemään töihin??

Toiset jännittää leikkausoperaatiota, niin mä pohdin tälläsiä oleellisia juttuja. :)