Kunnon loma

Olipas kunnon loma! Oli etukäteen oikein loman Tarve ja lomalla tunsi olevansa Lomalla. Espanjan aurinko lämmitti joka päivä mittarin yli kahteenkymppiin. Päivien päätavoite oli päästä parvekkeelle ottaan aurinkoo (ehkä jonkun punaviini tai olutlasin seurassa) ja se onnistu täydellisesti. Kirjoja kulu kymmenen päivän aikana tolkuton määrä.

Yksi loman ajatuksista oli päästä alotteleen myös juoksukautta (Kiertäjillä kun on seuraavana tiedossa maraton) ja täytyy olla meistä molemmista ylpeä, että se myös tehtiin. Äijä jopa teki kaikki reeniohjelmansa mukaiset harjoitukset. Heti ensimmäisenä aamuna kiskastiin juoksulenkkarit jalkaan ja lähdettiin lenkkeileen. Oli aivan mahtava tunne kaikkien pitkienkalsareiden, pipojen, hanskojen ynnä muiden pukemisen jälkeen, vetästä vaan shorsit ja paita päälle ja lähtee painaltaan. Aah, mikä keveys! Juoksumaastot oli aika erilaiset kun täällä kotimaassa. Vaihtoehtoina oli joko tasainen rantabaana tai sitten mäkiset vuoristoreitit, pinnoitteina joko asfaltti, kiveys tai hiekkaranta. Tuota kiveystä paikalliset käyttävät paljon joka paikassa, mutta juoksijalle se ei ole mikään miellyttävä. Asfalttikin tuntuu pehmeältä sen rinnalla. Toinen huono ominaisuus on jalkakäytävien täyttäminen kaikella muulla roinalla. Keskellä jalkakäytäviä kasvaa jos jonkinlaisia puita tai sitten on lyhtypylväs, aita tai joku muu pylväs keskellä väylää. Mikäli sattui oleen pätkä ilman näitä esteitä niin ainakin koiranpaskat siinä sitten höyrysi. Koko ajan sai siis olla valppaana väistämään ja hyppäämään sivuun. Eipä jalat puutuneet tasaiseen askellukseen. Vaikka maan liikennekulttuuri saa yleensä osakseen lähinnä kauhistelua suomalaiseen rauhalliseen menoon tottuneelta niin kävelijän/juoksijan kannalta se toimii hyvin. Kun mieleen tuli ajatuksen häivähdyskin siitä, että ylittäisinköhän tien tuota seuraavaa suojatietä pitkin, niin autoilijat jo pysähtyivät ja antoivat tietä.

Olimme reissussa pääsiäisen yli, eli pääsimme seuraamaan paikallista pääsiäisviettoa. Sen mitä siitä nyt turistin näkökulmasta voi irti saada. Siellä pääsiäinen on vielä aika paljon suurempi juttu kuin täällä pohjolassa. Sitä juhlistetaan oikeastaan koko edeltävä viikko ja monet olivatkin lomalla silloin. Koulut mukaan lukien. Koko viikon ajan pitkin kaupunkeja kiertelee erilaisia kulkueita. Ovat rakentaneet valtavan kokoisia rakennelmia (jeesuksia ja ties ketä muita niissä oli), joita sitten kymmenet ja taas kymmenet miehet kuljettavat kaupungilla (näyttivät aika painavilta virityksiltä). Kaupungissa, missä me majailtiin, parhaimpana päivänä oli neljä eri kulkuetta, mutta läheisessä isommassa cityssä niitä oli yli kymmenen erilaista yhden päivän aikana. Ja siis koko viikon ajan ainakin se yksi kulkue päivässä. Suklaanhimoisena suomalaisena totesin pettymyksekseni, että suklaamunat eivät ilmeisesti ole siellä niin yleinen tapa kuin täällä meillä. Ainakaan niitä ei kaupoissa juuri näkynyt. Onneksi jostain sentäs löytyi muutama kallis kinderi helpotukseksi.

Olisihan sinne taas voinut pidemmäksikin aikaa jäädä. Varsinkin kun tiesi mikä täällä odottaa.