Viikot vierähtelee niin ettei kyydissä meinaa pysyä. Ollaan vietetty iltoja halkojen parissa. Useampi motti polttopuita on jo syntynyt ja monta pölliä on vielä odottamassa halkomista. Pysyypä ens talven taas luola mukavasti lämpösenä ja sähkölaskut kurissa. Sen verran moderneja luolaihmisiä olemme, että perinteinen kirves on korvattu halkomakoneella. Aika veikee vehje. Ja huomattavan paljon kevyempää tuollaisen puumäärän pilkkominen polttopuiksi kuin kirveellä heilutellessa. Jostain pitäisi vaan löytää hyvä patentti polttopuiden säilytykseen ulkotiloissa. Meillä on ollut jos jonkinlaisia kyhäelmiä, jotka pysyvät paremmin ja huonommin kasassa. Samoin pinojen peittämiseen tarvittaisiin joku vedenpitävä tekniikka. Ilman olisi kuitenkin hyvä kiertää puupinossa, mutta veden ja lumen pysyä poissa. Toisaalta puut pitää kohtuu helpolla saada pinosta takkaankin. Katostiloja kun meillä ei ainakaan vielä toistaiseksi ole niin paljoa, että saisimme puut katoksen alle suojaan. Olisiko kellään hyviä ideoita "suurien" polttopuumäärien telineeksi?
Perjantai ja lauantai vietettiin järvellä hankkien rusketusraitoja ja kuunnellen heviä. Eteläpuistossa kun oli tuo Sauna, mihin oli helppo osallistua vesiltä käsin. Rusketusraidat saatin hyvin aikaiseksi ja lauantaina kuunneltiin Sonata Arctican, Scorpionsin ja osa Sebastian Bachin keikasta. Scorpparit oli pienoinen pettymys, kun eivät edes Wind of Change:ä soittaneet. Muuten oli ihan hyvät keikat vaikkei mitään nähtykään ja järvellä vallitsi letkeä tunnelma. Varmaan nelisenkymmentä monenmoista kelluvaa purtiloo siinä oli pyörimässä scorppareitten keikan aikana.
Nyt kun on viime viikon ja viikonlopun aikana saanut aimo annoksen d-vitamiinia, niin ei edes harmita istua päivähoidossa katselemassa ikkunasta harmaata vesi- ja raesadekuuroilla höystettyä maisemaa. Kyllä se aurinko sieltä taas tulee. Nythän on vasta kesäkuun alku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti