Kevät

Nyt kyllä huomaa, että kevät on tullut, kun menoo ja meininkiä riittää. Työreissuissa olen käynyt Lontoossa ja Hampurissa ja pari flunssaakin tässä vajaan kuukauden sisällä ehtinyt kärsiin. Pihassakin kaikenlaiset touhut odottavat tekijäänsä. Kuntoiluillehan nämä eivät tiedä hyvää. Aina välillä olen lenkkeillyt, pyöräillyt tai suunnistanut, mutta mitään tarkempaa raportointia näistä ei kannata tehdä.

Mainitsemisen arvoista on alkanut suunnistuskausi. Vuoden ensimmäiset rastini kävin pari viikkoa sitten Lamminpäässä. Silloin metsässä oli vielä lunta, paikoitellen polveen asti. Aika raskas reissu oli kiivetä Horhan harjua puolelta toiselle lumihangessa kahlaten. Nyt metsät onneksi alkavat olla sulia niin päästään paremmin lajin makuun. On se meno taas talvitauon jälkeen jotenkin tökkivää, mutta ehkä se siitä.

Maastopyöräilystä olen nyt innostunut ihan täysillä. Kaikkein lähimmästä pienen pienestä metsästä löytyi hyviä polkuja, kallioita, kiviä, nousuja ja juurakoita, joilla harjoitella tekniikkaa. Hauskaa, kun korvien välissä vaan rohkeus riittäis. Latupohjilta haetaan sitten vauhtia, nousuja ja kestävyyttä. Kivaakivaakivaa. Maastopyöräily - varsinkin teknisillä poluilla - kuulunee lajina samaan sarjaan suunnistuksen kanssa; koko ajan tarvii käyttää myös tuota pääkoppaa ja ajatella mitä tekee, niin kaikki muu unohtuu todella tehokkaasti.

Välillä työt meinaavat haitata harrastamista, mutta koitetaan sopeutua.

Kummallisia nämä Hampurin lähiön puistot, joissa olisi ollut kiva lenkkeillä, mutta kaikki olivat aidattuja ja portit kiinni?!