lauantai 11. elokuuta 2012

Lähi- vai kaukolenkkeilyä?

Kun ajatuksena on osallistua erinäisiin juoksutapahtumiin, pitäisi ymmärtääkseni käydä juoksulenkeillä. Tarpeen plussatekijöiksi voinen laskea sen, että mielikin halajaa lenkille eli tiedossa ei ole mitään pakkopullaa. Ja miksi sitä tekisinkään jos näin olisi?! Äkkiseltään juoksu tuntui myös kulkevan eikä mihinkään sattunut. Mitä nyt nivuset oudokseltaan vähän jumittaa, mutta se on ohimenevää. Tavoittelemani juoksutapahtumat ovat maastojuoksuja sillä metsässähän minä viihdyn ja haluan liikkua.

Mikäs tässä sitten mättää? Se, että olen ääriäni myöten täynnä - ja hieman yli - näitä lähimaastoja. Samaa metsää on tullut pyörittyä ees taas filarilla ja lenkkareilla riittävästi. Kotoa lähimpään metsänreunaan on rontti kilometri, joten suunta on lähtiessä aina sama, ettei lenkki veny liian pitkäksi pelkästään metsää etsiessä. Siitä samasta reunasta ei tietenkään kovin moneen suuntaan pääse. Tulevien tapahtumien maastot ovat hyvin mäkisiä, joten vastaavia näin harjotteluvaiheessa olisi tarpeen juoksennella. Kotiovelta lähtevien lenkkipolkujen varrelle ei liian montaa kukkulaa osu, jotka nekin jo tympii. Pelkäänpä että näitä samoja reittejä palloillessa tympääntyminen juoksuun voi iskeä yllättävän nopeasti. Vaihtoehtona on ottaa auto alle ja suunnata muualle mäkisempiin metsiin. Lenkkeily vaan jotenkin edustaa minulle sitä helppoa kuntoilua kotiovelta lähtien. Kynnys siirtyä ensin autolla johonkin on valtava. Toisaalta viitsin hiihtolatujen perässä autoilla niin miksi en juoksumaastojen?

Kolmatta vaihtoehtoratkaisua tähän ei taida olla? Miten voisi elävöittää lenkkeilyä tutuissa lähimaastoissa?

Lentokenttä keskellä ei mitään. Poroilta pääsy kielletty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti