Viime viikolla kävin kaksi kertaa ihan yksin suunnistamassa, huimaa. Sain siis jopa yksin aikaiseksi lähdettyä kotoa rasteille ja kierrettyä 4:n ja 5:n kilometrin radat.
Maanantaina menin Metsäkylässä 4 kilometrin lenkin. Ihan kohtuullisesti sujui. Kaikki rastit kyllä löytyi, mutta tarkkuudessa oli vähän parannettavaa. Joka rastille menin tyylillä "Nyt se on tässä lähellä jossain". Mutta tarkkaa varmuutta sijainnista ei ollut. Kaikkein lyhyimmällä rastivälillä, joka oli noin 150 metriä, onnistuin tekemään pahimman pummini, heh. No, kyllä sekin sieltä lopulta sitten löytyi. Loppuaika oli itselleni ihan kelvollinen 54 minuuttia, kun juoksukunto ei ole erityisen hyvä.
Torstaina rastit oli Lamminpäässä. Keskiviikkona olin ollut vatsa-peppu-jumpassa, jonka jäljiltä reisi- ja pakaralihakset olivat jokseenkin jäykässä kunnossa. Ajattelin, että kevyt hölkkä voisi niitä vetreyttää. Niinpä niin. Kevyt hölkkä ehkä olisi sen tehnyt, mutta soraharjun ylös-alas juokseminen ei. Oli kovin tuskainen 5 kilometriä, kun vähän väliä mentiin harjun puolelta toiselle ja lopuksi niitattiin vielä vanhan laskettelumäen pohjaa pitkin ylös. Väsyneenä, kipeillä lihaksilla ja lenkkarit jalassa irtosorarinteen ylös kipuaminen ei ollut helppo tehtävä. Suunnistuksellisesti lenkki meni hyvin ja kaikki rastit löytyi helposti. Huomattavasti tarkemminkin kuin maanantaina. Aika oli ihan tyydyttävä 1 tunti 9 minuuttia. Uskoisin pystyneeni alle tunnin suoritukseen vetreillä jaloilla. Pitäähän sitä jotain parannettavaa olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti