Jossain aiemmassa tekstissä tuli jo mainittua, että töissä sain vähän uusia kuvioita. Kyseessä on koko konsernin laajuinen esiselvitys-projekti. Konserniin kuuluu myös jonkin verran ruotsalaisia yrityksiä, joten projektia tehdään yhdessä heidän kanssa. Alussa minulle maalailtiin kauhukuvia siitä, kuinka ruotsalaisten kanssa on vaikea tehdä yhteistyötä ja heidän nuivasta suhtautumisesta kaikkea kohtaan. Ennen ensimmäistä miittinkiä projektiryhmäämme kuuluvan ruotsalaisen kanssa, pidimme suomalaisten kesken briiffauksen siitä, miten lähdemme tätä projektia viemään eteenpäin niin, että ruotsalaisetkin lähtevät mukaan. Palaverin alkaessa ovesta astui sisään ruotsalainen nuori mies tukka pystyssä ja selkäreppu olalla. Palaverin loppuessa tämä ruotsalainen, jonka piti vastustaa kaikkea, olikin täysin innoissaan lähdössä viemään ajatusta kotimaahansa. Se niistä ennakkoluuloista.
Loppuviikosta meillä on taas palaveri. Mielenkiintoista kuulla kuinka muut naapurimaamme työkaverit ovat suhtautuneet tähän projektiin, kun viestin viejä on itse innoissaan. Sen verran kuitenkin meidän suomalaisten ennakkoluulojen puolustukseksi, että toisen samanaikaisesti meneillään olevan projektin ruotsalaisvahvistus oli todennut heti alkuunsa, että "heillä ruotsissa tämä tehdään näin, tehkää te suomessa niin kun haluatte, kunhan ette sotke meidän juttuja". Se siitä yhtenäistämisestä. Onneksi meillä on mukava ruotsalainen.
Ja kaikille tiedoksi, että henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään ruotsalaisia vastaan. Eikä muidenkaan maiden kansalaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti