Nelosviikko

Ma: Lepo
Ti: Hiihto, 8 km, 43 min., peruslenkki. Ajatuksena oli tehdä vähän pidempi lenkki, mutta jostain syystä tuli niin vilu, että tämä sai riittää.
Ke: Hiihto, 12,5 km, 1h 17 min., ensin nelisen kilometriä lämmittelyä, sitten cooperin testi urheilukentällä ja päälle kuutisen kilometriä loppuverryttelyä.
To: Lepo
Pe: Hiihto, 10,5 km, 54 min., peruslenkki. Päälle kunnon venyttelyt.
La: Hiihto, 34 km, 3h 20 min., pitkä lenkki Lamminpäästä Koukun majalle munkille ja takasin. Pakkanen verotti välillä luistoa juuri ajetuilla baanoilla.
Su: Kahvakuula 1h, 6 ja 8 kg:n kuulilla sekä heti perään pari tuntia lentopalloa.

Missä on se mainostamani yksi juoksulenkki viikossa? Niinpä. Heti se taas jäi. Olin suunnitellut tekeväni sen torstaina (tai siis torstaisin), kun äijä on pelaamassa koripalloa. Torstaina olin niin horkassa ja väsynyt etten saanut itsestäni irti mitään muuta kuin sohvalaiskiaisen. Muina päivinä motivaatio juoksemiseen ei riitä, kun äijä lähtee hiihtolenkille. On vain pakko päästä hiihtämään.

Maanantaista on muodostunut sopiva lepopäivä, kun takana on yleensä aktiivinen viikonloppu. Maanantai-iltaisin tulee Urholta lentopalloa, jonka seurassa ilta vierähtää leppoisasti.

En muuten osallistuisi Pirkan Hiihtoon, mikäli ilmottautuminen olisi umpeutunut lauantain hiihtolenkin jälkeen. Ei oikein vielä kulje tuo hiihto. Huomatkaa, että vakaa usko on siihen, että se ei kulje VIELÄ. Kyllä se kadonnut hiihtokunto jostain kaivautuu esiin ennen Pirkkaa. Toivotaan.

Mitenkähän tämän viikon kuntoiluiden laita on, kun pakkasen on ennustettu paukkuvan yli kahdessa kympissä? Hiihtolenkille ei ainkaan kannata lähteä itseään kiusaamaan. Vapaan sukset luistavat vain vaivaisesti naristen eteenpäin. Muutenkin tarvinnee ottaa varovasti ulkoliikunta ja kuullostella keukorakkuloidenkin mielipidettä. Vesijuoksua ainakin olisi suunnitelmassa.