Herätys!

Blogi on ollut vaipuneena hiljaisuuteen, kun syksy meni aika haipakkaa. Kiinan työreissu ja heti kohta perään kolmen viikon loma Malesiassa ja Kamputseassa sekä erinäiset pyhäpäivät pisti arjen sekaisin. Nyt on arki taas rutinoitunut uomiinsa, joten josko tämä blogin kirjoittelukin heräisi eloon. Katsotaan saanko myöhemmin aikaikseksi vielä jotain juttuja noista reissuista. Ainakin kuvia varmasti laitan näkyville.

Uuden vuoden myötä alkoi taas kerran elämä uutena ja parempana ihmisenä. No ei vaan. Kuntoiluun tuli syksyn hulinassa harmittava tauko sekä laiskistuminen ja sitä myötä vyötärölle pari ylimääräistä kiloa. Nämä asiat pitää palauttaa takaisin ruotuun. Jotta saisin touhuun uutta potkua, asetin vuodelle muutaman tavoitteen.

Päätavoitteena siintää lokakuun alussa Kolin vaarat, eli Vaarojen Maraton. 43 kilometriä juoksennellen polkuja ylös ja alas. Tätä päätavoitetta ajatellen matkan varrelle bongasin muutaman harjoittelua jaksottavan ja valmistautumista tukevan välitavoitteen. *Kylläpäs tän saa kuulostaan viralliselta ja kovin vakavalta, oikeesti kyseessä on kuitenkin hauskan pitäminen mukavien harrastusten parissa omien rajotteiden puitteissa* 

Talvella haluan ehdottomasti hiihtää, joten ensimmäisenä edessä on joku massahiihto. Vahvimmalta vaihtoehdolta tällä hetkellä tuntuu taas Pirkan Hiihto 90 km maaliskuun alussa. Seuraavana tietenkin suunnistusta eli Venlojen Viesti kesäkuun puolessa välissä Vantaalla. Suunnistusharjoittelu tukee täydellisesti tuota Vaarojen Maratonia maastossa juoksemisella, joten enköhän osallistu tiiviisti iltarasteillekin koko kesän. Uutena valloituksena ajattelin kokeilla maastopyöräilykisaa Jämillä elokuun alussa, 84 km. Jämi MTB on osa Jämi Tripla -kisaa, joka kokonaisuudessakin kiinnostaisi kovasti Ongelman muodostaa hiihto, joka on perinteisellä tyylillä. Siihen ei tämä kroppa vielä taivu ja harjoitteluaikaakin jäi hiihtokelien myöhäisyyden vuoksi aivan liian vähän. Jämi Triplaan kuuluu myös maastojuoksu syyskuun alussa, 21 km. Mikäli syksyllä siltä tuntuu, käyn juoksemassa sen vielä valmistavana harjoituksena kuukautta ennen päätavoitetta.

Siinä sitä on taas suunnitelmaa kerrakseen. Kova treenaaminen onkin jo alkanut. Vihdoin saimme tänne Tampereen seudullekin lunta niin, että pääsee kunnolla hiihtämään. Pari kertaa on jo tullut käytyä etsimässä kadonnutta tasapainoa. Eiköhän se sieltä löydy. Uusi lajikin on mukana kuvioissa eli kahvakuula. Kuulajussi pitää Pirkkalassa oikein hyviä kahvakuulatunteja ulkokentällä joka sunnuntai. Suosittelen. Ulkona touhuaminen kun on enemmän mun juttu kuin sisällä hikoilu. Kahvakuula tuo ohjelmaani sitä erittäin kaivattua lihaskuntoa, joka minulla on heikko lenkki ja jonka treenaaminen tuntuu olevan itselleni suurin kompastuskivi. Luotto Kuulajussiin on kova, että hän saa motivaationi pysymään.

Hiihdon lisäksi pyrin pitämään talvellakin ohjelmassa yhden juoksulenkin viikossa ihan vain ajatellakseni tuota päätavoitetta. Toki myös lentopallohöntsyt jatkuvat kerran viikossa entiseen malliin. Olenpa harkinnut nastarenkaidenkin hankkimista maastopyörään, mutta katsotaan jääkö ajatuksen asteelle vai miten käy. Hieman aristelen ajatusta talvella ajamisesta, mutta toisaalta kun mietin kuinka hyvin nastat kenkien pohjassa pitää, niin ehkä sitä voisi koittaa.

Nyt vain toivotaan motivaation säilymistä ja onnistuneita harjoitushetkiä!

Enpä sitten saanut itseäni houkuteltua Kiinassa tuohon sekamelskaan lenkille.