maanantai 4. kesäkuuta 2012

Plörinäviikko 22

Ma: Suunnistus 5,1 km, 59 min.
Ti: Maastopyöräily 33,5 km, 2h 1 min.
Ke: Lepo
To: 2 kilometrin hyvin kevyen alkulämmittelyhölkän jälkeen Cooperin testi tuloksena 2440 metriä 12 minuutin aikana. Loppuverryttelyksi 1,9 kilometrin suunnistusrata aikaan 30 minuuttia.
Pe: Lepo
La: Lepo
Su: Kahvakuula 1h, kuulat: 6,8,10 ja 12 kg.

Maanantaina suunnistettiin Julkujärven maastoissa. Suunnistuksellisesti tuli muutamia pieniä pummeja, mutta ei mitään isompia hazardeja. Juoksemisen kannalta tällä retkellä sain ahaa-elämyksen. Tää mun kone taitaa olla diesel-mallia eli lämpeneminen ottaa aikansa. Rasteja oli yhteensä kolmetoista ja vasta ysirastin paikkeilla, eli noin 40 minuutin juoksemisen jälkeen, tuli tunne, että juoksu lähti sujumaan ja muuttui kevyemmäksi. Siihen asti oli aika puurtamista. Tämä näkyy myös rastivälien ajoissa, kun vertailee suhteellisen samantasoisen kaverin kanssa aikoja.

Tiistain maastopyöräily sisälsi monenlaista maastoa kuntoilubaanoista aina keskustan mukulakiviin. Maastopyöräilynimitys tulee siis lähinnä kulkuvälineestä. Rentoo pyörittelyä pitkin poikin Tamperetta.

Torstaina oli sitten se odotettu Cooperin testi. Suoritin testin työterveyshuollon järjestämässä liikuntailtapäivässä Ratinan stadionilla. Työkaveri osallistui kahden kilometrin kävelytestiin, jonka lähtö oli puoli tuntia ennen cooperin alkua. Alkulämmittelynä tsemppasin häntä hölkkäilemällä vieressä tuon kaksi kilometriä. Etukäteen mietin, että onko kahden kilometrin lämmittely liian pitkä, mutta tuo maanantain suunnistuksen hidas käynnistyminen vakuutti, että kunnollinen lämmittely on tarpeen. Ja onnistuneesta lopputuloksesta päätellen se ei ollut liian pitkä. Itse Cooperin testistä ja tuloksesta lisää täällä. Loppuverryttelynä lähdin vielä Säijän koululle torstairasteille. Mentiin äijän kanssa sen verran myöhään paikalle, että osa kartoista oli jo loppunut. Jäljellä oli vaihtoehdot 1.9 kilometriä ja 5,5 kilometriä. Cooperin päälle tuo yli viiden kilometrin rämpiminen metsässä tuntui turhan rankalle, joten päädyttiin hyvin lyhyeen 1,9 kilometriin. Rata oli kiva ja suunnistus sujui hyvällä mielellä kevyesti hölkkäillen. Mitä nyt viimeistä rastia hain - omaa tyhmyyttäni - kahdesta paikasta ennen kuin lopulta olin riittävän pitkällä oikeassa paikassa.

Loppuviikko menikin ihan plörinäksi. Perjantaina olin yksinkertaisesti laiska ja saamaton. Lauantaina päivä hurahti äijän kanssa vaateostoksilla ja keskustorin ilmaiskonserttia kuunnellen.

Sunnuntaina sentäs lapioin kasvimaan pohjaa ja kahvakuulailin. Kuulajussi oli muuttanut ohjelmaa reilummin. Nyt tehtiin kahden liikkeen pattereita niin, että ensin toista liikettä 30 sekuntia, sitten toista liikettä saman verran ja tämä kuvio neljä kertaa läpi. Välissä minuutin tauko ja uusia liikkeitä kehiin. Oli aika rankka setti, lihaksissa tuntuu kunnolla. Vaikka yhtä liikettä ei tulekaan kuin muutama sekunti enemmän kuin edellisessä ohjelmassa. Tässä ohjelmassa samalla lihaksella on patterin aikana vähemmän aikaa palautua, kun viimeksi liikkeitä oli kolme samassa setissä. Eiköhän tääkin ala sujuun ja välillä vähän erilainen ärsyke tekee varmasti hyvää lihaksistolle. Tiiviit toistot ja osittain uudet liikkeet aiheutti sen, että nyt tuli käytettyä neljää eri kokosta kuulaa aikaisempien kahden sijaan. Onnistuu sillon kun kuulatunnilla ei ole paljon osallistujia. Muuten tarvinnee tehdä kompromisseja tai ruveta osteleen omia kuulia.

Ens viikolla on kyllä taas aika ottaa niskasta kiinni näiden urheilujen suhteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti