maanantai 5. toukokuuta 2008

Kälyset känät

Takana on yksi elämäni mukavimmista vapuista. Usein näitä nk. pakollisia juhlapäiviä kohtaan on suuret odotukset ja harvemmin ne täyttyvät. Tällä kertaa ei odotettu eikä järjestetty mitään suurta. Ilmoitimme kaveriporukassa, että meillä on avoimet ovet vappuaattona ja voitais vaikka pelailla kaikkee, jos porukkaa tulee. Väkee tuli lopulta ihan mukavasti ja aamu viiteen asti siinä sitten hurahtikin pokeria pelaillessa ja singstaria laulellessa. Voisivat muuten julkaista tuohon singstariin uusia suomenkielisiä levyjä. Edellisen biisit alkaa oleen laulettu liian monta kertaa.

Vappupäivän iltana ajateltiin muutaman hyvän kaverin kanssa ottaa pullo tai kaksi kuohuvaa. Mutta kuinkas sitten kävikään? Jostain metsien uumenista alkoi ilmaantua monenlaista väkeä. Näihin kuului myös kälyni miehensä kanssa. Olivat iltalenkillä ja poikkesivat juomaan lasilliset vettä. Vesilasin malli ja maku hieman vaihtui siinä illan mittaan ja aamuun mennessä oli tyhjennetty omat ja naapureiden kuohuvat, valkkarit ja muut viinit. Lopulta ihmisiä taisi olla kymmenkunta.
Kälyn kanssa parannettiin maailmaa kunnolla. Aiemmin ei olla yhdessä juuri miestä väkevämpään koskettu. Kyllä tää suomalainen luonne vaan kunnon kännejä tuntuu kaipaavan syvempään tutustumiseen! ;-P
Tällaiset ex-tempore illanistujaiset ovat mielestäni ehdottomasti parhaita. Jopa aina "ei-niin-mihinkään-mutta-kuitenkin" -kiireinen ystävämme kilisteli aamuun asti kiireettömälle elämäntavalle! "Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit voinut olla mukana!"

Keväisen, vai sanoisinko jopa kesäisen, ilman myötä innostuimme porukalla uudesta aihealueesta. Pidimme kaksi luontoiltaa, ensimmäisen aiheena tikat ja toisen lokit. Tulipa pitkästä aikaa käyttöä vaarin lintukirjalle. Oli siinä ohikulkijoilla ihmettelemistä; kriik kriik ja kjääk.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti